Kuntapoliittinen linjaus

Kuntapoliittinen linjaus

Sdp:n kuntatalouslinjaus

Sosialidemokraattien kuntapoliittinen linja

Sosialidemokraattisen kuntapolitiikan peruslähtökohta ovat kaikille oikeudenmukaiset ja tasavertaiset kuntapalvelut. Julkisten palveluiden on oltava jatkossakin hyvinvointiyhteiskunnan ydin, jota sopivalla tavalla kolmannen sektorin ja yritysten palvelut täydentävät.

Kunta on ja pysyy vastuussa siitä, että palvelut ovat vaikuttavuudeltaan korkeatasoisia, laadukkaita ja taloudellisesti tehokkaasti tuotettuja. Myös asiakkaan etua on valvottava. On pidettävä huolta siitä, kunnan toiminta on tehokasta ja että myös palvelua tuottavien työntekijöiden oikeuksia kunnioitetaan. Keskeistä on palveluiden korkea laatu, niiden helppo saatavuus ja pysyvyys. Kuntalaisen, palvelun asiakkaan, on voitava luottaa siihen, että palvelut järjestetään turvallisesti ja asiakaslähtöisesti.

Tasapuolisten ja hyvien palveluiden järjestäminen edellyttää toimivaa kuntataloutta. Kuntien taloudelliset haasteet ovat erilaisia, mutta oikeilla ratkaisuilla vaikeista ajoista on mahdollista selvitä ja parempina aikoina voidaan vahvistaa peruspalveluita.

Vakava maailmanlaajuinen talouden taantuma on aiheuttanut haasteellisen tilanteen Suomen kansantaloudelle. Tilanne horjuttaa myös kuntien taloutta. Verotulojen osuudet ovat pudonneet jyrkästi viimeisen vuoden aikana.

Hallitus kantaa kokonaisvastuuta Suomen julkisesta taloudesta. Porvarihallitus on tehnyt päätöksiä, joiden seuraukset ovat vakava isku Suomen kuntien taloudelle ja hyvinvointipalveluille. Peruspalveluiden turvaaminen edellyttää riittäviä verotuottoja. Porvarihallitus on useilla taloustilanteeseen sopimattomilla veronalennuspäätöksillä murentanut valtion verotulopohjaa.

Hallitus on jättänyt kunnat tilanteeseen, jossa ne muutaman seuraavan vuoden sisällä joutuvat korottamaan veroja, supistamaan palveluja ja investointeja ja ottamaan lisää velkaa. Näillä hallituksen linjauksilla murennetaan peruspalveluiden tulopohja ja aiheutetaan verotuksen painopisteen muutos kohti tasaveroa, kun progressiivisen ansiotuloverotuksen vähennykset johtavat kunnallisveron korotuksiin. Kehityssuunta on suuressa ristiriidassa oikeudenmukaisen ja tasa-arvoisen yhteiskunnan tavoitteiden kanssa.

Sosialidemokraatit eivät ole hyväksyneet hallituksen talouspoliittista linjaa. SDP on esittänyt omissa vaihtoehtolinjauksissaan kuntataloutta ja julkisia palveluja tukevia ratkaisuja.

SDP:n eduskuntaryhmä esitti viime syksynä vaihtoehtobudjetissaan 600 milj. euroa lisää kuntien valtionosuuksiin.  SDP:n Silta yli taantuman ohjelmassa esitetään kuntatalouteen noin 1 800 miljoonan euron edestä kuntataloutta vahvistavia toimenpiteitä. Näihin kuuluu kuntien yhteisövero-osuuden nostaminen 15 % -yksiköllä, pääomaverojen tuotosta osan kohdistaminen kuntatalouteen, jäteverotuoton kohdistaminen kokonaan kunnille sekä kuntien valtionosuuksien pysyvä vahvistaminen.

Näillä toimenpiteillä olisi voitu välttää se tilanne, johon nyt on jouduttu ja joka näyttää vain syvenevän. Vuodelle 2010 kuntatalouteen on muodostumassa noin 850 miljoonan euron aukko. Tämä vastaa keskimäärin yhden kunnallisveroprosentin tuottoa. Kunnat joutuvat nyt hallituksen puolesta leikkaamaan meille jokaiselle tärkeitä palveluja.

Myös kunnallispolitiikassa tulisi huomioida valtakunnallinen hallitus-oppositiopolitiikka. SDP ei voi kantaa kunnissa vastuuta porvarihallituksen tekemisistä ja tekemättä jättämisistä. Tämän vuoksi on syytä ottaa joitakin yhteisiä kunnallispoliittisia peruslinjauksia, joita sosialidemokraattisten valtuutettujen tulisi huomioida, kun päätöksiä kunnissa tehdään. Koska tilanne kunnissa vaihtelee niin talouden kuin poliittisen asetelmankin osalta, ei kaikille sopivaa yksiselitteistä toimintatapaa ole ja jokaisessa kunnassa lopulliset ratkaisut joudutaan arvioimaan paikallisesti. Ohessa on puoluehallituksen esitykset sosialidemokraattisille kuntapäättäjille huomioitavaksi päätöksenteossa.

Puoluehallituksen esitykset kuntapäättäjille

1. Koulutus, terveyspalvelut, vanhustenhuolto ja sosiaaliturva ovat muodostaneet tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden perustan Suomessa. Hyvinvointi kuuluu Suomessa kaikille. Sosialidemokraattisen kuntapolitiikan peruslähtökohta ovat oikeudenmukaiset ja tasavertaiset kuntapalvelut. Julkisten palveluiden on oltava jatkossakin hyvinvointiyhteiskunnan ydin, jota sopivalla tavalla kolmannen sektorin ja yritysten palvelut täydentävät. Sosialidemokraattien tulee vaikeissakin päätöksissä noudattaa aina oikeudenmukaisuuden ja tasapuolisuuden periaatteita.

2. Kuntien tulee huolehtia henkilöstönsä jaksamisesta. Kuntien henkilöstöpoliittisiin säästötoimenpiteisiin tulee suhtautua varauksellisesti. SDP:n valtuutettujen ei tule hyväksyä Irtisanomisia ja lomautuksia ratkaisuna talouden tasapainottamiseksi.

3. Kun hallitus ei jätä muuta vaihtoehtoa, velanotto ja veronkorotus ovat keinoja, joita tulee käyttää pahimman yli selviämiseksi. Tuottavuutta ja tehokkuutta on tavoiteltava kuntien palvelutuotannossa, mutta nyt tehtyjen poliittisten arvovalintojen seurauksena tapahtuvaa hyvinvointiyhteiskunnan alasajoa sosialidemokraatit eivät hyväksy.

4. Kaikissa päätöksissä on lähdettävä siitä, että pidetään palveluiden laadusta huolta. Palveluverkkoihin kohdistuviin päätöksiin tulee etsiä ratkaisut tapauskohtaisesti. Tehotonta palveluverkkoa ei kuitenkaan kannata ylläpitää palveluiden laadun kustannuksella.

5. Mahdollisuuksien mukaan kuntien investointitoiminta tulisi pitää kohtuullisena. Näin tuetaan työllisyyttä ja estetään kiinteistöjen sekä infrastruktuurin rapautuminen ja siitä syntyvät pidemmän aikavälin mittavat korjauskustannukset.

6. Omaisuuden myyntipäätöksiin tulee suhtautua harkiten. SDP ei hyväksy sitä, että ajamalla kunnat nurkkaan kuntien palvelut yksityistetään ja omaisuus myydään. Esimerkiksi palvelutuotantoon tarvittavien tilojen pitkäaikaiset vuokrasopimukset tulevat usein kalliimmiksi ratkaisuiksi kuin oma omistus. Julkinen omistus ei kuitenkaan saa olla itseisarvo, vaan hyödyt ja haitat on kyettävä arvioimaan kussakin ratkaisussa tapauskohtaisesti.

7. Ennaltaehkäisy on nähtävä yhtenä kuntatalouden välineenä. Satsaamalla ennaltaehkäisyyn on mahdollista saavuttaa kokonaistaloudellisia säästöjä, vähentää kuntapalveluiden kuormitusta ja lisätä hyvinvointia. Pahimmillaan väärät säästöpäätökset palvelutarjonnassa johtavat nopeastikin lisäkustannusten syntymiseen. Ennaltaehkäisyn osalta tulisikin hakea kunnissa nykyistä enemmän faktatietoa kustannuksia vähentävistä vaikutuksista ja kohteista.

LIITE 1

Arvio kuntatalouden tilanteesta

Verotulot              2009    – 2.4  % , 2010    -2,0 %           (v.2008 + 7,6 %)

Toimintamenot      2009    + 4,5 %, 2010    +3,5%           (v.2008  +7,7 %)

Tälle vuodelle kunnat arvioivat vuoden 2008 syksyllä verotulojen kasvuksi keskimäärin 2 %. Kuntien budjeteissa on kuluvalle vuodelle noin 700 miljoonaa euroa liikaa verotuloja vaikka otetaan huomioon hallituksen keväällä 2009 päättämä kuntien yhteisövero-osuuden korotus.

Kuntien mahdollisuudet menojen äkilliseen laskuun ovat rajalliset. Palkkaratkaisu ja muun muassa hoitotakuun velvoitteet asettavat omat reunaehtonsa. Tässä tilanteessa kunnat ovat sopeuttaneet menojaan aleneviin tuloihin säästötoimenpitein, ottamalla lisää velkaa ja myös siirtämällä investointeja.

Hallituksen kuntapoliittinen linja

Maan hallitus päätti kehysriihessään 24.3. seuraavista kuntataloutta vahvistavista uudistuksista

– kuntien yhteisövero-osuuden väliaikainen nosto 10 % – yksiköllä

– kiinteistöveron ala  ja ylärajojen nosto

– kela  maksun poisto

Nämä toimenpiteet vahvistavat kuntataloutta tänä vuonna noin 470 miljoonaa euroa, ensi vuonna noin 650 miljoonaa euroa ja vuonna 2011 noin 670 miljoonaa euroa.  Kuntien valtionosuuksia ei nosteta lukuun ottamatta 28 harvaanasutun ja saaristokuntaa, joiden tilannetta helpotetaan yhteensä 30 miljoonalla eurolla, joka rahoitetaan kuntien sisäisenä siirtona.

Maan hallituksen budjettiriihessä 27.8. päätettiin, että kuntien valtionosuuksia ei nettomääräisesti koroteta ensi vuodella juuri lainkaan lukuun ottamatta aiemmin päätettyä 30 miljoonan euron kohdistamista tietyille kunnille. Tämä lisäys rahoitetaan tilapäisesti ensi vuonna valtion varoista. Kunnille suunnataan 60 miljoonaa euroa jälkirahoitteisena lähinnä kuntien homekoulujen korjauksiin.

Kuntien veropohjaa kavennetaan yhteensä 375 miljoonalla eurolla, mikä kompensoidaan lisäämällä valtionosuuksia. Kuntien valtionosuuksiin tehdään lakisääteiset indeksitarkistus- ja ikärakennemuutoskorjaukset. Kuntien toiminnan kehittämiseen varataan noin 30 miljoonaa euroa. Tällä rahalla kuntien tulee vastata kasvaviin laatuvaatimuksiin muun muassa vanhustenhuollossa. Kuntien velvoitteita työllisyyden hoidossa lisätään, oppilaiden oikeuksia parannetaan ja muun muassa ammattikoulutuspaikkoja kasvatetaan. Nämä ovat sinänsä kannatettavia kohteita, mutta niihin ohjattu rahoitus on täysin alimitoitettu. Tämä on tehty, jotta hallitus pysyy budjettiraamissa.

VM:n ja Kuntaliiton yhteisen arvion mukaan kuntatalous painuu tänä vuonna alijäämäiseksi(= vuosikate  poistot) ja ensi vuonna alijäämä kasvaa noin 850 miljoonaan, mikä vastaa yhden tuloveroprosentin tuottoa.

Hallituksen erittäin kova linja on otettu tyrmistyneenä vastaan maan eri puolilla ja erilaisissa kunnissa. Kuntakenttä on syystäkin kriittinen.

Hallitus pakottaa kunnat nostamaan asukkaidensa asumiskustannuksia, leikkaamaan palveluja ja siirtämään investointeja. Kuntien velkakanta nousee valtion kehysesityksen mukaan 15 miljardiin, eli noin 8 %:iin kansantuotteesta. Kansainvälisesti vertaillen Suomen valtio kuuluu Euroopan vähävelkaisimpiin valtioihin mutta Suomen paikallishallinto, eli kunnat omassa sarjassaan hyvin velkaisimpiin.

Hallitus on veronalennuksilla pysyvästi vähentänyt valtiontalouden tuloja ja heikentänyt julkisen talouden rahoituspohjaa lähes 1,4 miljardia euroa enemmän kuin hallitusohjelmassa määriteltiin.